Back to business (huhtikuun koonti)

Huhtikuu antoi toiveita siitä, että olen palaamassa juoksijaksi. Alku meni varovaisesti alle 50 kilometrin viikolla, mutta vähitellen nostin määrää ja pääsin viimeisellä kokonaisella viikolla jo yli 85 kilsan. Yhteensä harjoittelua kertyi 35 tuntia, joten sykemittari kädessä tuli sählättyä keskimäärin yli tunti päivässä. Lisäksi ohjelmaan kuuluivat tietysti ohjatut syvävenyttelyt ja oma lihashuolto, joten ylimääräisen vapaa-ajan ongelmat alkavat olla takana. 

Laji	Etäisyys (km)	Aika	Ka-vauhti (min/km)	Ka-syke
Juoksu	273,6	25:05:09	5:30	135 (71%)
Muut	0	8:25:16	-	106 (56%)
Sisäpyöräily	0	1:20:56	-	142 (75%)
Yhteensä	273,6	34:51:21	5:30	128 (67%)

Tein jokaisella viikolla pari Bakkenin vauhtikestävyysharjoitusta, jotta sen puolen laiminlyönti loppuisi talven nylkytysten jälkeen. Ne tuntuivatkin oikein mukavalta vaihtelulta. Lähes kaikissa niissä oli palautuksia juoksupätkien väleissä, joten koko kuukauden keskivauhdin parantuminen ei ole vain niiden ansiota. Peruskuntovauhtini nimittäin on kasvanut vähän huomaamattani sekä E1- että E2-sykealueillani. Alle 138 sykkeillä pääsen nykyään helposti tuota 5:30 min/km-vauhtia ja 138-152 syketasolla usein jo alle 5 min/km. Kutosen kilometrejä saan vedettyä alle 120 sykkeellä. Pieni kiusaus tässä olisi käydä kokeilemassa maratonia, koska ennätyksestäni (3.49) pitäisi kaiken järjen mukaan lähteä ihan kunnon siivu pois, jos kerran peruskuntosykkeellä pääsen reilusti alle ennätysvauhdin. No, katsotaan nyt.

Toukokuu tulee olemaan kiireinen, koska on työmatkoja, festarimenoa ja muuta hässäkkää. Joudun jättämään jo perinteeksi muodostuneen (kaksi kertaa on perinne!) Uusi Lahti -juoksun väliin, koska harmillisesti olin sopinut kvartettikeikan sille päivälle. Onneksi kuoroharjoitukset ja konservatorion lukukausi loppuvat toukokuussa, joten kesäkuussa on kaksi vapaata iltaa viikossa enemmän kuin talvikausina.

Kisakalenterini on muutenkin tyhjä. Suomi-juoksuun en pääse kokeilemaan mitään matkaa, koska on päällekkäisiä menoja. Jo intoilemani Saarijärven ultrajuoksu osuu samalle viikonlopulle Manowarin keikan kanssa. Toisaalta minua ei haittaa kesän kisailemattomuus. Saanpahan treenata rauhassa ja käydä sitten vaikka hetken mielijohteesta hölkkäilemässä pienempiä kisoja, jos ei ole liian kuumia kelejä. Ja josko sitä tällä kertaa välttyisi hajottamasta itseään lomaviikkojen treenaamisilla, kun ei ota mitään tarkkaa tavoitetta niiden jälkeiselle ajalle. Silloin on helpompi hellittää, jos jossain alkaa tuntua oireita. Ehtiihän sitä sitten syksyllä käydä päivittämässä ennätyksiä, jos siltä tuntuu.