Juoksudatan maailmassa

Juoksuharrastukseen kuuluu pelkän juoksemisen lisäksi muutakin. Ainakin jatkuva juoksemisesta höpöttäminen on minulle tuttua. Voi sitä riemua, kun törmää uuteen juoksijatuttavaan ja pääsee vertailemaan lenkkejä ja maratonaikoja. Toinen keskeinen seikka on juoksudata. Nykyään on olemassa todella monipuoliset pelit ja rensselit datan tallentamiseen ja analysointiin. Vaikka analysoin erilaisia datoja työksenikin, jaksan silti käyttää omaa aikaani sykemittarin keräämän datan pyörittelyyn. Ja miksipä en jaksaisi. Jokaiselta lenkiltä tallentuvat automaattisesti aika, syke, kuljettu matka, vauhti ja jollain tasolla myös nousujen ja laskujen osuudet. Minusta tuntuisi hölmöltä jättää tuollainen tietomäärä hyödyntämättä.

Hankin kunnollisen Garminin sykemittarin keväällä 2010. Siitä lähtien minulla on tallessa lähes kaikkien lenkkieni data. Joskus toki akku on ollut loppu tai sykevyö unohtunut reissusta, mutta näitä kertoja on vain muutama. Vaikka en tuijotakaan mittaria lenkeilläni kovinkaan paljon, on se siis lähes aina mukana tallentamassa tietoa.

Olen kokeillut muutamia erilaisia harjoitusdatan käsittelyn työkaluja ja yrittänyt myös tehdä omia Excel-laskelmia ja -käppyröitä aiheesta. Tänä keväänä kuitenkin löysin etsimäni ohjelmiston datan pyörittelyyn. Kyseessä on SportTracks, jonka ilmaisversio koneellani oli ollut jo pitkään odottamassa tarkempaa perehtymistä. Luin jostain SportTracksiin saatavasta lisäosasta nimeltään Training Load, minkä jälkeen minun oli pakko perehtyä molempiin tarkemmin.

SportTracks on mielestäni muuten aivan tavallinen harjoituspäiväkirjamainen ohjelma, jota voi verrata esim. Garmin Connectiin, mutta siihen on olemassa käyttäjien kehittämiä lisäosia, plugineja. Training Load on tälläinen plugin, jonka tarkoituksena on seurata kunnon kehittymistä ja harjoittelun rasitusta sekä mahdollistaa oikeanlainen valmistautuminen kisapäivään. Kullekin harjoituksella ohjelman algoritmit laskevat harjoitusvaikutuksen (TRIMP), joka ottaa huomioon harjoituksen keston ja sykealueen. Harjoitusvaikutus puolestaan vaikuttaa kuntoon mutta samalla lisää väsymystä. Näitä seuraamalla voidaan seurata kunnon nousua sekä hillitä liikaa harkoittelua ja siten ylikuntoa. Alla on kuva omista treeneistäni tämän vuoden maaliskuusta ensi kohti Uusi Lahti -maratonia ja sitten kohti Forssan maratonia 16.6.

Alaosan pylväät (A) ovat yksittäisiä harjoituksia. Korkein pylväs on keskeytykseen päättynyt maraton 27.5. Linjan B alla oleva sininen alue kuvaa hieman yleistäen kuntotasoa (chronic training load, CTL). Punainen linja (C) puolestaan kuvaa harjoittelun kuormittavuutta (ATL, Acute Training Load) eli kärjistäen väsymystä. Näiden kahden erotus kuvaa "tuoreutta" tai kilpailukykyä (TSB, Training Stress Balance). Kun se näkyy kuvassa negatiivisena, on harjoittelun kuormittavuus ollut suurta, jolloin urheilija on väsynyt eikä kilpailuvalmius ole parhaimmillaan. Kun TSB on positiivinen, urheilija on levännyt ja palautunut, mikä on tietysti toivottavaa kisan lähestyessä.

Yläosan linja D ei liity tehtyihin harjoituksiin, vaan se kuvaa harjoitusten vaikuttavuutta, kun lähestytään tavoitetta. Mitä korkeammalla linja on, sitä paremmin harjoittelu puree. Ei liene yllättävää, että tärkein vaihe harjoittelussa on kilpailua edeltävät pari kuukautta. Kisan lähestyessä harjoitusvaikutus pienenee ja kääntyy lopulta negatiiviseksi. Se on loogista, sillä esim. maratonviikolla tehdyt kovat harjoitukset tekevät varmasti hallaa kisassa eivätkä enää kasvata kisakuntoa.

Itse en kevään aikana suunnitellut harjoitteluani tämän avulla, sillä halusin ensin seurata sitä ja ottaa opikseni jatkon kannalta. Näyttää kuitenkin siltä, että olen harjoitellu kovaa juuri oikeaan aikaan, mutta toisaalta onnistunut keventelemään oikein kohti maratonia niin, että TSB on noussut positiiviseksi. Aion kyllä jatkossa käyttää tätä tarkemminkin, sillä liian kovan harjoittelemisen riski kasvaa, kun alan treenata määrää kohti ultraa.