Miten sitä nyt sitten kesällä treenailisi?

Nyt kun Vierumäen kisaan on kolmisen kuukautta, voisi olla paikallaan tehdä pieniä linjauksia kesän treenisuunnitelmaan. Aiemmin ajattelin noudattaa ultraharjoitteluun muokattua Bakkenin ohjelmaa, mutta siitä löytyi joitain ongelmia. Vaikka viikon intensiivisimmän harjoituksen korvaisi toisella pitkällä lenkillä, harvalle viikolle tulisi siltikään tarpeeksi treenitunteja. Erilaisissa valmiissa ultraohjelmissa taas juostaan niin kovia määriä, etteivät rahkeeni vielä riitä sellaisiin. Sitä paitsi niissä on usein viikonloppuisin pitkä ja ylipitkä lenkki peräkkäisinä päivinä, mikä vaatii perjantaille ja maanantaille lepopäivät. Nyt kun teen etäpäiviä perjantaisin ja maanantaisin, en haluaisi jättää niiltä vapautuvaa treeniaikaa käyttämättä.

Tulin siihen tulokseen, etten ota käyttöön mitään valmista ohjelmaa. Bakkenilta aion hyödyntää vk-harjoitusten rytmitystä ja nousujohteisuutta, mutta viikkorytmissä haen apua ultraohjelmista. Kaiken pohjana on kuitenkin oma kokemukseni viime vuoden valmistautumisesta Joensuuhun. Se kun sujui loppujen lopuksi ihan mukavasti, ja olin lähtöviivalla vammoitta, levänneenä ja tasooni nähden erinomaisessa kunnossa. En kuitenkaan aio toistaa viime kesän virhettä, eli juosta loman alkaessa kolmea ennätysmääräviikkoa putkeen...

Aion jatkaa hyväksi havaittua sykepohjaista harjoittelua Bakkenin sykealueita noudattaen. Bakkenin alueet E1 ja E2 vastaavat käytännössä yleisemmin käytettyjä termejä pk1 ja pk2. Norjalaiselta olen oppinut sen, että aluetta E2 tulee välttää. E1 kehittää peruskuntoa ihan yhtä hyvin mutta pienemmällä rasituksella. E2:n teho ei kuitenkaan riitä nostamaan vauhtivaroja, vaan se vaatii kovempaa sykettä ja vauhtia. Toisin sanoen, E2-alueen treenistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ainoa ongelma asiassa on se, että ainakin Joensuussa etenin suurimman osan ajasta juuri tuolla sykealueella, kuten alta voi huomata:

Asiasta ei kuitenkaan tarvitse tehdä suurta ongelmaa. Peruskuntoa voin treenata aivan hyvin E1-tasolla, eli sykkeeni tulisi pysyä alle 138. Välillä voin sitten vetää pidemmän harjoituksen E2-tasolla, eli sykevälillä 138-152. Näin saan tuntumaa kisasuorituksen tehoon, mutta treeni pysyy pk:n puolella. Eihän se tietenkään ole varmaa, että 24 tunnin kisassa sykejakaumani olisivat samat kuin puolta lyhyemmässä Joensuun kisassa, mutta vahva oletus minulla siitä on. Tätä tukee myös se, etten vetänyt Joensuussa tehon puolesta äärirajoilla.

Viime aikoina tuolla E1-alueella olen pystynyt hölkkäilemään selvästi alle 6 min/km-vauhtia tasaisella alustalla, joten ihan hyvältä vaikuttaa sen puolesta. Nyt vain jatkan samalla otteella määriä nostellen ja kevyempiä viikkoja mukaan heitellen. Joka viikolle tulee peruslenkkien lisäksi yksi vk-harjoitus Bakkenin valikoimasta sekä tietenkin ainakin yksi pitkis. Vähintään kerran kuussa aion tehdä myös selvästi ylipitkän lenkin, jollaiseksi lasken myös Bodominjärven seikkailun, vaikka siinä lepäilläänkin vetojen välissä. Ennen kaikkea yritän pitää järjen päässä ja keventää ajoissa, jos on tarvetta.