Pieni yhteenveto vuodesta 2013

Vaikka juoksuvuoteni 2014 lähti tänään käyntiin ehkäpä elämäni helpoimmalla pitkiksellä, voisi olla paikallaan kerrata eilen päättyneen vuoden hölkkäilyjä. Kisoja juoksin vähän, ja niistä on tarkemmat raportit aiemmissa bloggauksissani. Hämmästyttävän helposti tullut puolimaratonin ennätysparannus ja Bodominjärven ultraintervallin tasainen suoritus lämmittävät vieläkin mieltäni. Nuuksion maraton taas osoitti, etteivät polku- ja mäkitekniikkani riitä vielä mihinkään.

Harjoituksellisesti vuosi 2013 oli vaikea. Uusi työpaikka ja päivittäinen pendelöinti Helsinkiin sekä jatkuva sairastelu painoivat alkuvuonna. Tammi-helmikuun juoksut olivat käytännössä nollissa, mikä näkyy alla olevasta pylväskuviosta.

 

Vuoden 2013 juoksut kuukausittain ja tehoalueittain.

Maalis-huhtikuussa pääsin vähitellen taas treenin makuun. Kohti toukokuun lopun puolimaratonia päätin kokeilla Bakkenin treeniohjelmaa, jotta saisin vähän lisää vauhtia. Kuviosta näkee hyvin, että Effortit 3 (sykealue 152-165) ja 4 (sykealue 165-175) valtasivat alaa tuolloin. Vauhtia tuolla tavalla löytyi, mutta näin jälkikäteen en ihan ymmärrä, miksi lisäsin tehoa ilman kunnollista pohjaa talvelta. No, homma kostautui sitten kesällä, kun vasemman jalan takareidessä ja pakarassa ilmeni ongelmia. Heinäkuussa en malttanut palautella Bodomilta riittävän hyvin, vaan luulin treenavani hyvin kohti Vierumäen 24 tunnin juoksua. Elokuun jälkeen homma piti pistää poikki, koska tulehdus reiden ja pakaran liitoskohdassa meni vain pahempaan suuntaan.

Syyskuussa tein erinäisiä korvaavia harjoitteita, kävin fysioterapeutilla ja sairastelin. Kerrankin olin oikeaan aikaan kipeänä, jos jotain positiivista haetaan. Lopulta homma kääntyi voitoksi. Tulehdus meni ohi, ja pääsin palaamaan juoksun pariin. Fyssarin ohjeilla sain oheisharjoitteluni kuntoon ja erityisesti keskivartaloni lihakset riittävän hyvää kuosiin. Siltä pohjalta vielä aika varovainen marraskuu ja erityisesti joulukuu menivät harjoituksellisesti hyvin. Sain tehtyä mittapuullani laadukasta ja määrällisestikin ihan kohtuullista treeniä.

Koko vuonna kertyi vain vähän yli 2700 juoksukilometriä. Onhan se toki enemmän kuin vuonna 2012, mutta ei lähelläkään etukäteisodotuksiani. Toisaalta minulta jäi väliin käytännössä kolme kuukautta, joten huonomminkin olisi voinut mennä. Kevään vauhtiharjoittelu jätti hyvän mielen ja pienen toivonkipinän, että saatan joskus juosta puolimaratonin ja maratonin ihan kelpoaikoihin. Loppuvuoden juoksut toimivine oheisharjoitteluineen taas antavat uskoa, että voin jossain vaiheessa kestää laadukasta ultraharjoittelua. Ja että voin selvitä kunnialla Endurance 24h -kisasta jo muutaman viikon päästä.