Kävin tänään kevyellä lenkillä ensimmäisen kerran Joensuun jälkeen. Taukoa tuli siis kokonaiset kaksi viikkoa, joista ensimmäinen meni lähes totaalisessa levossa kisan jälkeisen tulehduksen takia. Toinen viikko oli töiden ja muiden harrastusten suhteen normaali, mutta päätin olla hötkyilemättä juoksun kanssa. Halusin ja haluan pitää ihan oikean ylimenokauden, jotta sekä keho että mieli ovat varmasti valmiit uusiin haasteisiin.
Tänä vuonna olen treenannut helmikuun lopulta lähtien jonkinlaisen ohjelman mukaan kohti jotain tapahtumaa. Taustalla oli tietysti koko ajan harjoittelu kohti ensimmäistä ultraani. Nollaus lienee ihan tarpeen, vaikka en sinällään tunnekaan mitään väsymistä tähän harrastukseen. Uskon kuitenkin moniin harrastajiin ja asiantuntijoihin, jotka suosittelevat pitämään reilun tauon määrätietoisesta harjoittelusta.
Parin viikon täydellisen juoksemattomuuden jälkeen aion jatkaa jonkinlaista ylimenokautta ainakin joulukuun ajan. Siinä mielessä vain "jonkinlaista", että kyllä tässä tulee aloitettua jo peruskuntokauttakin monipuolisen liikunnan merkeissä. Uimassa olisi tarkoitus käydä ja kelien puolesta hiihtäminen alkaa onnistua varsin pian. Kahvakuulalle pitäisi myös antaa kyytiä säännöllisesti, jotta keskivartalo tulisi parempaan kuosiin.
Kaikki tähtää kuitenkin siihen, että olen ensi vuoden puolella valmis aloittamaan kovan peruskuntotreenin ja sen jälkeen luultavasti maratontreenin. Tuokin vain "luultavasti", sillä ensi vuoden kisakalenterini on vielä täysin auki. Yksi mahdollisuus olisi yrittää parantaa maratonaikaa kotoisassa Uusi Lahti -juoksussa, mutta toisaalta myös Kuopion kuuden tunnin kisa kaksi viikkoa aiemmin kiinnostaisi. Aivan vakavasti otettava vaihtoehto olisi vain treenailla alkuvuosi, eikä lähteä ollenkaan rääkkäämään itseään maratonennätyksen perässä. Ultrista kiinnostaisi Oxroadultra Turusta Hämeenlinnaan, mutta en taida olla siihen vielä fyysisesti enkä ainakaan henkisesti valmis. Kaustisen 24 tunnin juoksu voisi olla yksi tavoite, jos kilpailu järjestetään ensi kesänä. Loppuvuodesta olisi valittavina Vaarojen Maraton ja Joensuun Night Run. Lisäksi vaihtoehdoista löytyy Laulasmaan ultraa, Bodominjärven ultraintervallia, Suomi-juoksua, Masokistin Unelmaa jne. Ehkäpä ylimenokauden tärkein tavoite olisikin selvitellä, mihin tapahtumiin haluaisin osallistua.
Järkevän kuuloinen lähestyminen. Ainakin vammoilta välttyy paremmin, kun ottaa iisisti. Kisojen välillä voi palautuminen olla hyvinkin erilaista. Itse palauduin kohtuu normi harjoittelu kuntoon 24h kisasta kesän jäljiltä n.1-2 viikossa. Nyt loppuun asti kaikkensa antaneena olen ollut 12h kisan jälkeen enempi palautumattomampi. Hieman emmin, painanko jo alkaneen viikon normisti vai "pehmoilenko".
VastaaPoistaJoensuun loppuvaiheessa ärtynyt polvi vielä välillä muistuttelee itsestään, joten aika kevyesti otan vielä tässä. Katselin juosseeni viime joulukuussa vain 115 km, joten siihen on aika helppo saada parannusta, vaikka ottaisi kuinka kevyesti.
PoistaTuo palautuminen on jännä juttu. Periaatteessa luulisi pitemmän kisan olevan aina hankalampi, mutta loppuun asti puristaminen muuttaa tilannetta olennaisesti. Mulla varmaan hidastui palautuminen senkin takia, että tulehdus ja kuumeilu veivät ruokahalua aika paljon.